Tervalammen kartano, kuntoutuskeskus on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ylläpitämä 163-paikkainen päihdehuollon laitos, joka tarjoaa laadukkaita päihdehuollon palveluita miehille, naisille ja perheille.
Tervalammen kartano, kuntoutuskeskuksen toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden edellytyksiä elämänhallintaan sekä päihdeongelmista vapaaseen elämäntapaan. Kartano tarjoaa mahdollisuudet itseohjauksellisuuden, asioiden käsittelyn sekä terveemmän elämäntavan harjoittelemiseen. Näitä tavoitteita tuetaan yhteisökuntoutuksen menetelmän sekä välittävän, hyväksyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin avulla.
Kuntoutuskeskuksen palvelut on rakennettu asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Erilaisia kuntoutusohjelmia käyttämällä varmistetaan, että asiakkaiden kuntoutustarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehdyt vaikuttavuustutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukainen kuntoutus on tehokasta. Yhteisökuntoutuksella, johon sisältyy myös yksilöllisesti räätälöityjä menetelmiä, saadaan myönteisiä tuloksia. Erityisen tärkeiksi hyvää tulosta ennustaviksi tekijöiksi on havaittu asiakassuhteen hyvä laatu, tunnetasolla latautunut luottamuksellinen suhde, asiakkaan toiveikkuuden herääminen, myönteiset odotukset sekä käytettyjen kuntoutusmenetelmien perusteiden selkeä selvittäminen asiakkaalle. Näihin tuloksellisuutta edistäviin tekijöihin kuntoutuskeskuksessamme kiinnitetään erityistä huomiota.
Kuntoutuspalvelumme jakautuvat kolmeen asiakkaiden tarpeisiin vastaavaan kokonaisuuteen, jotka sisältävät seitsemän erilaista kuntoutusohjelmaa. Kuntoutusohjelmat pitävät sisällään erilaisia tehokkaiksi havaittuja menetelmiä, jotka yhdistetään yhteisölliseen asioiden käsittelyyn ja yhteisössä yhdessä toimimiseen. Asiakkaalla on kuntoutuksessa ollessaan oikeus ja velvollisuus osallistua itseään ja yhteisöään koskevaan päätöksentekoon. Olemalla osallisena kuntoutuksessaan, asiakas harjaantuu tekemään kuntoutumisensa suuntaisia ratkaisuja ja saa edellytyksiä mielekkääseen ja päihteettömään elämään.
Elämänhallinnan edellytyksiä kehittävät kuntoutuspalvelut tarjoavat kuntoutusta kolmen eri kuntoutusjakson avulla:
Kuntoutuksen perusjakson tavoitteena on orientoida asiakas kuntoutukseen sekä motivoida hänet työskentelemään tavoitteidensa suuntaisesti. Perusjakson jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus jatkaa kuntoutustaan muissa yhteisöissä tai jatkaa päihdekuntoutustaan avohoidossa.
Ryhmätyöskentelyyn perustuva kuntoutusjakso on toisin toimimiseen ja vastuun ottamiseen vahvistava kuntoutusjakso. Jakson ohjelmana on kuuden viikon pituinen, vaihtuvissa teemoissa etenevä intensiivinen kuntoutusjakso. Tavoitteena on löytää ja vahvistaa niitä toimintatapoja, jotka mahdollistavat mielekkään elämän.
Työtoimintaan perustuva kuntoutusjakso vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä työelämään ja jatkokuntoutukseen. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtävistä huolehtiminen lisää asiakkaiden vastuunottoa ja pitkäjänteisyyttä. Tärkeiksi kokemuksiksi muodostuvat ilon ja onnistumisen kokemukset työstä sekä omasta osaamisesta.
Identiteetin eheyttämistä kehittävät kuntoutuspalvelut pitävät sisällään huumekuntoutuksen sekä Naisten kuntoutuksen. Kummassakin yhteisössä kuntoutus perustuu intensiiviseen ryhmätyöskentelyyn.
Huumekuntoutus rakentuu nelivaiheisesta kuntoutusohjelmasta, jonka tavoitteena on tukea asiakasta löytämään uusia päihteettömyyttä tukevia ajatus- ja toimintamalleja, sekä sitä kautta saavuttaa myönteinen päihteetön elämä. Asiakasta tuetaan luopumaan epäsuotuisasta marginaaliasemastaan yhteiskunnassa, jotta hän jakson jälkeen kykenisi ottamaan vastuuta omista toimistaan yhteiskunnan jäsenenä.
Naisten kuntoutus tarkastelee asiakkaidensa ongelmia erityisesti naiseuden näkökulmasta. Minäkuvaa, itsetuntoa ja naisidentiteettiä eheyttämällä luodaan voimavaroja päihdeongelmien ratkaisemiseksi.
Arkielämän taitoja kehittävät kuntoutuspalvelut pitävät sisällään perhekuntoutuksen sekä kuntouttavan asumispalvelun.
Perhekuntoutuksen aikana selvitetään perheen ja sen verkostojen mahdollisuudet taata lapsen turvalliset kasvuedellytykset. Kuntoutuksessa perheitä tuetaan kohtaamaan arjen haasteet selvin päin. Perheiden kanssa työskennellään perheistunnoissa ja yhteisöllisissä ryhmissä. Kuntoutus on tarkoitettu perheille, joissa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa ongelmia, ja jotka tarvitsevat tukea arkielämän haasteissa.
Kuntouttavan asumispalvelun tavoitteena on aktiivisen ja mielekkään elämän edellytysten turvaaminen. Yhteisön ohjelma on luotu siten, että asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpidetään ja lisätään, jotta arjen elämä muodostuisi mielekkääksi. Kuntouttava työtoiminta ja yhteiset arjen askareet mahdollistavat kodinomaisen asumisen ja välittävän ilmapiirin.
Yhteisökuntoutus
Kuntoutuskeskuksen kaikkea toimintaa ohjaavana kuntoutusmenetelmien kattona käytetään yhteisökuntoutuksen menetelmää. Uskomme, että vain yhdessä asioita käsittelemällä ja niin vaikeat kuin helpotkin asiat esiin nostamalla voidaan arvioida omia ja toisten yhteisön jäsenten toimintamalleja, jotka ovat joko johtaneet päihteidenkäyttöä tukevaan toimintaan tai raittiiden toimintamallien syntymiseen.
Yhteisökuntoutuksen perusajatuksena on ihmisen kaikinpuolinen kunnioittaminen ja lähimmäisen kohtaaminen tasavertaisena yksilönä omine ominaisuuksineen. Edellytyksinä turvallisen yhteisön toimivuudelle pidämme luottamuksen, avoimuuden ja rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon sekä fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden periaatteita. Kaikki yhteisössä tapahtuvat asiat on oltava perusteltavissa terveellä järjellä.
Yhteisön ja sen jäsenten arkeen vaikuttavia tapahtumia käsitellään sekä kuntoutusohjelmien omissa yhteisökokouksissa, että koko kuntoutuskeskuksen yhteisillä foorumeilla. Lähtökohtana asioiden käsittelyssä on vertaistuen hyödyntäminen ja päihteiden ongelmakäyttöön liittyvien ilmiöiden objektiivinen arviointi.
Jokaista ihmistä pidetään yhteisön toiminnan kannalta yhtä merkittävänä ja samalla tavalla apua tarvitsevana ja ansaitsevana yksilönä. Jokainen yhteisön jäsen tuottaa yhteiseen arviointiin ilmiöitä ja tekoja, joita voidaan käsitellä monipuolisesti turvallisessa ympäristössä, ja jotka edesauttavat raittiutta ylläpitävien toimintamallien rakentamista.
Yhteisökuntoutuksen menetelmää hyödyntämällä ja soveltamalla voidaan kehittää yhteisön jäsenten vuorovaikutustaitoja, oppia ottamaan vastuuta sekä omasta että muiden toiminnasta, tekemään päätöksiä ja kantamaan niistä vastuuta sekä lisätä ymmärrystä ympäristössä tapahtuvista asioista tutkimalla erilaisia näkökulmia. Turvallinen ympäristö mahdollistaa mielekkään ja raittiin elämän juuri tässä hetkessä.
Toiminnallisuus
Kaikkiin kuntoutusohjelmiin sisältyy toiminnallisuutta. Päihdekuntoutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia oman elämän uudelleenrakennukseen sekä mahdollistaa päihteettömän osallisuuden kokemus omassa elämässä kuntoutusjakson jälkeen. Kuntoutusaikana asiakkaan on turvallista opetella itselleen vieraita toimintatapoja, joista on mahdollista saada mielekkyyden kokemuksia selvin päin.
Käsityksemme mukaan päihdekuntoutuksessa olevan asiakkaan on harjoiteltava uudenlaisia toimintatapoja
ja tehtävä asioita toisin kuin hän on tottunut. Tällöin kokemukset päihteettömän arjen elämisestä
konkretisoituvat, ja asiakas kykenee tekemään itsenäisesti itselleen hyödyllisiä valintoja omassa
elämässään myös kuntoutusjakson jälkeen.
Kuntoutusjaksolla harjoiteltava päihteetön toiminta voi keskittyä työelämän lähtökohdista
rakennettuihin kokonaisuuksiin tai kuntouttavaksi koetun päihteettömän vapaa-ajan viettoon.
Kuntouttavalla työtoiminnalla on laitoksessa pitkät perinteet. Päihdekuntoutujat osallistuvat
kuntouttavaan työtoimintaan ammattihenkilöstön ohjaamana omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan.
Kuntouttavan työtoiminnan työpisteitä on monenlaisia, kuten ateriapalvelut, puutarha, koriverstas,
tekninen huolto, laitosalueen ja rakennusten kunnossapito, luova toiminta, pesula, siivoustoiminta,
päivystyspalvelut ja Toverikunnan kahvio.
Kuntouttava työtoiminta kasvattaa päihdekuntoutujien vuorovaikutustaitoja ja vastuunkantokykyä.
Työn tarjoamien onnistumisen kokemusten kautta itsearvostus kasvaa ja asiakkaat harjaantuvat antamaan
ja saamaan palautetta. Kuntouttava työtoiminta tukee ja parantaa asiakkaiden fyysisiä, psyykkisiä ja
sosiaalisia toimintaedellytyksiä ja edesauttaa ylläpitämään työkykyä.
Kuntouttavan työtoiminnan rinnalle on kehitetty kuntouttavaa vapaa-ajantoimintaa ja erityisesti
kalastus- ja eräkuntoutusta toteutetaan ja kehitetään laitoksessa aktiivisesti.
Kuntoutuskeskus sijaitsee luonnonkauniissa kartanomiljöössä puhtaan luonnon läheisyydessä Nuuksion
kansallispuiston kupeessa. Kartanon kaikissa kuntoutusohjelmissa hyödynnetään luonnon tarjoamia
mahdollisuuksia viettää päihteetöntä vapaa-aikaa ja etsitään uudenlaisia sekä elämyksellisiä toimintatapoja
tavanomaisten rutiinien vaihtoehdoksi.
Kalastus- ja eräkuntoutuksen avulla päihdeongelmaisille tarjotaan mahdollisuus viettää mielekästä ja terveellistä
vapaa-aikaa selvin päin luonnon tarjoamia resursseja hyödyntämällä. Toimintamuoto on kehitetty virkistyskalastuksen
ja eräretkeilyn periaatteiden pohjalta niin, että päihteettömien elämysten siirtäminen osaksi vapaa-ajanviettoa kuntoutusjakson
jälkeen on mahdollista.
Toimintamuodon avulla opetellaan kalastus- ja eräretkeilytaitoja, jokamiehen oikeuksia ja luonnossa liikkumisen eri elementtejä.
Opittua arvioidaan päihteettömyyden ja kuntouttavuuden näkökulmasta sekä etsitään asiakkaalle mielekkäitä tapoja viettää luonnonläheistä
ja selvää elämää.
Kalastus- ja eräkuntoutuksen merkittävinä osina voidaan pitää elämyksellisyyttä, uuden oppimista, elämän arvojen arviointia ja päihteettömien
vapaa-ajanviettotapojen tutkimista.
Kuntouttavan työtoiminnan ja kalastus- ja eräkuntoutuksen lisäksi kuntoutuskeskuksessa opetellaan elämään päihteetöntä arkea monenlaisen toiminnan ja tekemisen kautta. Laitoksen kuntoutusohjelmiin sisältyy esimerkiksi ulkoilua, liikuntaa, luovaa toimintaa ja yhteisiä arkiaskareita.
Palveluidemme tavoitteena on saada asiakas näkemään päihteettömän elämän mahdollisuus ja mielekkyys. Elämäntapojen muutos ja osallisuus päihteettömään elämään mahdollistuvat uusia käyttäytymismalleja opettelemalla sekä kuntoutusohjelmaan osallistumalla.